Hauras ja piittaamaton Suomi?

Hallitusohjelman tarkastelua haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmasta

”Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta.”[1]

Kesäkuussa julkaistun hallitusohjelman visio lupaa paljon. Mutta miltä hallitusohjelman toimet näyttävät, kun niitä tarkastellaan haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmasta?

Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa selvitettiin viime vuonna päijäthämäläisten, haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten hyvinvointia ja osallisuutta. Aineisto kerättiin jalkautumalla palveluihin, joissa haavoittuvassa asemassa olevia kohdataan. Jalkautumisen kohteeksi valittiin niin julkisen kuin kolmannen sektorinkin tuottamia työttömille, asunnottomille, mielenterveyskuntoutujille sekä toipuville päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja kohtaamispaikkoja. Lisäksi jalkauduttiin nuorten palveluihin, työpajoihin ja vammaispalvelujen yksiköihin. Kohdennettuun hyvinvointikyselyyn vastasi kaikkiaan 130 sellaista vastaaja, jotka antoivat suostumuksen vastaustensa tutkimuskäyttöön.

Vahvistaako työttömyysturvan tiukentaminen haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä?

Hallitus on jo tehnyt esityksen, jonka tavoitteena on lisätä työllisyyttä parantamalla työllistymiseen liittyviä kannustimia[2]. Käytännössä kannustimet tarkoittavat työttömyysturvan heikentämistä. Nykyisin työtön voi esimerkiksi ansaita kuukaudessa 300 euroa ilman, että sitä huomioidaan työttömyysetuudessa. Yksi esitetyistä kannusteista on tämän suojaosan poistaminen. Jatkossa puolet kaikesta palkkatulosta pienentää työttömyysetuutta. Esitys perustunee oletukseen, että työttömien työhalut ovat vähentyneet liian korkean työttömyysturvan johdosta ja etuuksia heikentämällä heidät saadaan patisteltua töihin.

Kohdennetussa hyvinvointikyselyssä selvitettiin haavoittuvassa asemassa olevien työelämään osallistumista vaikeuttavia tekijöitä. Mikäli hallituksen oletus pitäisi paikkansa, tulisi työmotivaation tai työhalujen väheneminen olla vastaajien yleisin työllistymisen este. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan työllistymisen esteet liittyvät terveyden ja toimintakyvyn ongelmiin, elämäntilanteeseen sekä osaamisen ja työmahdollisuuksien puutteeseen.

Taulukkoon on koottu kohdennetun kyselyn vastaajien arvioita siitä, mitkä vastausvaihtoehdoiksi annetuista tekijöistä vaikeuttavat heidän työelämään osallistumistaan kohtalaisesti tai paljon.

Taulukko 1: Työelämään osallistumista kohtalaisesti tai paljon vaikeuttavat tekijät, % vastaajista

Haavoittuvassa asemassa olevien yleisin työllistymistä vaikeuttava tekijä on terveyteen tai toiminta-kykyyn liittyvät ongelmat, jonka mainitsee 74 % työttömistä vastaajista. Kaikkiaan aineistossa on vain seitsemän ”tervettä” työtöntä eli sellaista työtöntä vastaajaa, jolla ei ole terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä ongelmia työllistymisessä. Vaikeuksista huolimatta vastaajat haluaisivat työhön. Yksi vastaajista toteaa: ”Toivon kuntoutuvani ja pystyvän palaamaan työelämään”[3].

Vain kolmanneksella työttömistä vastaajista työmotivaation tai työhalujen heikentyminen vaikeuttaa työelämään osallistumista paljon. Yhdelläkään heistä se ei ole ainoa tekijä. Yleisimmin heikentyneen motivaation yhteydessä esiintyy terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä ongelmia. Myös koulutuksen tai ajantasaisen osaamisen puute ja elämäntilanne mainitaan usein. Haavoittuvassa asemassa olevat tarvitsisivatkin työllistyäkseen esimerkiksi terveyspalveluja sekä toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamista. Eräs vastaaja toteaakin: ”Haluasin saada hyvää toimintaa etenemiselle työelämään”[4]

Työmotivaation puute ei ole keskeinen haavoittuvassa asemassa olevien työllistymisen este, joten etuuksien heikentäminen tuskin parantaa heidän tilannettaan. Hallituksen esitykseen annetuissa lausunnoissa työttömyysturvan suojaosan poistamista vastustetaankin laajasti. Lausuntojen mukaan suojaosan poisto vaikeuttaa erityisesti osatyökykyisten, nuorten, vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia. Ehdotuksen huomautetaan myös heikentävän työllisyyttä, koska suojaosa on kannustanut työttömiä vastaanottamaan hyvin lyhytkestoista tai pientäkin työtä.[5]Hallituksen esityksen tavoitteena on kannustaa osa-aikatyötä tekeviä kokoaikaiseen työhön. Esityksen perusteluissa myönnetään suojaosan poiston heikentävän työttömien kannustimia ottaa vastaan lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä, mutta todetaan myös, ettei tutkimusnäyttöä suojaosan työllisyyttä parantavista tai heikentävistä vaikutuksista ole. Huoli osatyökykyisistä todetaan vakavaksi, mutta se sivuutetaan toteamalla, että soviteltu työttömyysetuus ja sen suojaosa on tarkoitettu ainoastaan tukemaan työn vastaanottamista. Kaikkiaan työttömyysturva on perustelujen mukaan tarkoitettu vain työnhakijoille, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan lisätyötä tai kokoaikatyötä ja osatyökykyisten asemaa parannetaan muilla keinoilla[6]. Näitä muita konkreettisia keinoja ei hallitusohjelmassa juurikaan esitetä.

Voiko heikoista pitää huolta heidän taloudellista tilannettaan vaikeuttamalla?

Hallitusohjelmassa luvataan pitää huolta heikoista. Ohjelma sisältää kuitenkin useita ehdotuksia, jotka vaikeuttavat haavoittuvassa asemassa olevien taloudellista tilannetta. Esimerkiksi asumistukea kiristetään, nuoren kuntoutusrahaa leikataan ja toimeentulotuen myöntämisperusteita tiukennetaan.

Hallituksen esittämä toimeentulotuen tiukennus koskee asumismenoja. Käytännössä se tarkoittaa, että asumismenojen ylittäessä tietyn, asetuksella säädetyn määrän, ohjataan hakija hakemaan edullisempaa asuntoa. Muutoksella tavoitellaan säästöjä sekä myönteisiä vaikutuksia työllistymisen kannusteisiin. Hallituksen esityksen mukaan säästöt pyritään toteuttamaan tavalla, joka huomioi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen.[7] Esityksestä annetuissa lausunnoissa toimeentulotukilain muutosta vastustetaan, koska tiukennukset kohdistuvat kaikista heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleviin lisäten entisestään köyhyyttä ja toimeentulovaikeuksia[8].

Useat kohdennetun kyselyn vastaajat ovat taloudellisesti huono-osaisia ja elävät jatkuvassa niukkuudessa. Köyhyyden kokemus on yleistä ja vastaajilla on vaikeuksia kattaa tuloillaan kaikki menonsa. Puolet vastaajista on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Eräs vastaajista kuvaa elämäänsä todeten: ”En näe valoa elämässä. Samaa epätoivoista sitkeilyä.”[9] Tältä väestöryhmältäkö me todella haluamme leikata?

Vahvistavatko hallituksen toimet haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta?

Hallitusohjelman visiossa ihmiset tuntevat osallisuutta. Kohdennetussa hyvinvointikyselyssä selvitettiin työllistymisen esteiden ja taloudellisen tilanteen lisäksi myös haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemusta. Osallisuuden selvittämiseen käytettiin THL:n kehittämää osallisuusindikaattoria, jonka avulla osallisuutta voi mitata ja kuvata 0–100 pisteen asteikolla. Mitä korkeammat pisteet, sitä vahvempi osallisuus.[10] Keskimäärin aikuisväestön osallisuuspisteiden keskiarvo Suomessa on 75,3 pistettä[11]. Kohdennetun kyselyn vastaajien osallisuusindikaattorin keskiarvo on 67,5 pistettä, mikä on huomattavasti matalampi kuin väestössä keskimäärin.

Osallisuus on hyvinvoinnin välttämätön perusedellytys. Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuus toteutuu muuta väestöä huonommin, mikä on pulmallista siksi, että osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Osallisuus on yhteydessä terveyteen, köyhyyteen, yksinäisyyteen, työ- ja toimintakykyyn, mielenterveyshäiriöihin ja elämänlaatuun esimerkiksi siten, että osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, koska hänen tulevaisuushorisonttinsa yltää pidemmälle. Osaton ihminen näkee edessään vain riskejä ja kielteisiä asioita.

Tutkimusten mukaan keskeisin osallisuuden edellytys on riittävä toimeentulo [12]. Köyhyys heikentää ihmisen toimintamahdollisuuksia. Kohdennetun kyselyn tuloksissa tämän näkyy siten, että taloudellisesti huono-osaisten vastaajien ryhmässä osallisuuden kokemus on muita vastaajia matalampi, 65,5 pistettä.

Kohdennetun kyselyn aineisto kerättiin keväällä 2022. Tämän jälkeen haavoittuvassa asemassa olevien taloudellinen tilanne on nousseiden elinkustannusten myötä tuntuvasti heikentynyt. Hallituksen toimet tulevat vaikeuttamaan heidän tilannettaan entisestään. Haavoittuvassa asemassa olevalla väestöryhmällä on paras asiantuntemus itseään koskevissa asioissa, mutta vaikeuksia saada äänensä kuuluviin. Jos oikeasti haluamme rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, tulee heidän ääntään kuulla.

Tuula Carroll, erityisasiantuntija, VTM

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
tuula.carroll@paijatha.fi
____________________________________

[1] Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Helsinki. Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)

[2] Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 12.10.2023 Hallitus esittää useita muutoksia työttömyysturvalakiin työllisyyden lisäämiseksi (valtioneuvosto.fi)

[3] Kohdennetun hyvinvointikyselyn (2022) vastaaja 82

[4] Kohdennetun hyvinvointikyselyn (2022) vastaaja 30

[5] Lausunnot hallituksen esityksestä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto - Lausuntopalvelu

[6] HE 73/2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle (valtioneuvosto.fi)

[7] HE 58/2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta HE 58/2023 vp (eduskunta.fi)

[8] Lausunnot hallituksen esityksestä toimeentulotuesta annetun lain 7 a ½:n muuttamisesta. Lausunto - Lausuntopalvelu

[9] Kohdennetun hyvinvointikyselyn vastaaja 66 (2022)

[10] Osallisuusindikaattori Osallisuusindikaattori mittaa osallisuuden kokemusta – THL

[11] Leemann, Lars; Nousiainen, Marko; Keto-Tokoi, Anna & Isola, Anna-Maria (2022) Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, Kestilä & Saikkonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022. THL 2022.  Suomlaisten hyvinvointi 2022 (julkari.fi)

[12] Leemann, Lars; Isola, Anna-Maria; Kukkonen, Minna; Puromäki, Henna; Valtari, Salla & Keto-Tokoi, Anna (2018) Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi. Työpaperi 17 / 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi. Kyselytutkimuksen tuloksia. (julkari.fi)