Kumppanuuden rakentuminen vaatii vuoropuhelua

Yhdistykset ja järjestöt ovat merkittävä voimavara sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa sote-uudistus. Uudistuksella tavoitellaan muun muassa yhdenvertaisuutta, saatavuutta, saavutettavuutta, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä kustannusten kasvun hillintää, alueen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Toimijoiden välisellä suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan edistää yhteistyön onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista.

Järjestöillä on paljon tietoa ja erityisosaamista asiakkaiden/asukkaiden tukemiseen ja auttamiseen. Järjestöjen asiantuntemuksen, kokemusten ja ketterän kehittämisen hyödyntäminen vaatii tiivistä vuorovaikutusta ja monitoimijaista yhdessä työstämistä. Hyvinvointialueen yhdyspintojen rakentuminen toimiviksi vaikuttamiskanaviksi ja kumppanuudeksi vaatii yhteistä tahtotilaa ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista.

Laki sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä sote-laki edellyttää hyvinvointialueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa. Lisäksi on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen on myös neuvoteltava vähintään kerran vuodessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallintosäännössä järjestöyhteistyö on tuotu esille Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan ja Asiakas- ja osallisuuslautakunnan tehtävissä, joissa mainitaan järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen. Järjestöt mainitaan myös Yhdyspintaneuvottelukunnan jäsenenä, kuntien, hyvinvointialueen ja maakuntaliiton rinnalla. Lisäksi aluehallituksen tehtävänä on päättää avustusten myöntämisestä yhteisöille talousarvioon varatun määrärahan puitteissa.

Hyvinvointialueen valmisteluun on tärkeää saada tietoa järjestöjen toiminnasta ja palveluista sekä toiminnan hyödyistä ja vaikutuksista. Järjestötiedon hyödyntäminen vaatii huolellista ryhmittelyä eri kohderyhmille tuotetun toiminnan hyödyistä ja niiden toteuttamiseen vaadittavista panostuksista. Järjestöjen keskinäinen tietoisuus toistensa toiminnasta ja yhdessä tekemisen rakenteet luovat pohjan monitoimijaiselle yhteistyölle ja polun kohti monitoimijaista kumppanuutta.

Toimivaan kumppanuuteen vaaditaan hyvää keskinäistä tuntemusta, toisten kunnioitusta, luottamusta, yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja halua yhdessä toimimiseen. Avainasemassa on kuuleminen ja yhdessä tekemisen pelisääntöjen sisäistäminen. Vastakkainasettelu ei johda kumppanuuteen. Avoimella ymmärtävällä keskustelulla on mahdollisuus päästä aitoon dialogiin, joka edistää yhteistä ymmärrystä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelussa on resursoitu järjestöyhteistyön työstämiseen ja järjestökoordinaattorin palkkaamiseen. Työstämisen keskiössä on hyvinvointialueelle käynnistettävä yhteistyöelin - järjestöneuvottelukunta. Järjestöneuvottelukunnan tarkoituksena on edistää monitoimijaista yhteistyötä, vaikuttamismahdollisuuksia, toimintaedellytyksiä ja vuorovaikutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Keskustelua hyvinvointialueen strategiasta ja järjestöneuvottelukunnasta käydään yhdistysten, järjestöjen ja yhdistysyhteyshenkilöiden kanssa torstaina 19.5.2022 klo 14-16 Kumppanuusfoorumissa.

Pidetään yhteyttä ja luodaan yhdessä kumppanuutta!

Järjestökoordinaattori Helena Haaja, Päijät-Sote
helena.haaja@phhyky.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠