Sote-alan työvoimapulan ratkaisu vaatii uudenlaista ajattelua

Valtionvarainministeriön vuonna 2020 tekemän arvion mukaan 15 seuraavan vuoden aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää (Hallituksen esitys 8.12.2020). Käytännön työkentillä henkilöstöpula on arkipäivää jo nyt. Toimintoja joudutaan supistamaan ja käynnissä olevien toimintojen ylläpito vaatii jatkuvaa resurssien uudelleen organisointia. Julkisuudessa keskustellaan alan huonosta pito- ja vetovoimasta. Tähän liitetään usein heikko palkkaus, joustamattomuus työoloissa, raskas työ ja henkilöstöpula. Tilannetta ei helpota negatiivissävytteinen puhe sote-alan töistä, joista halutaan vaihtaa muihin tehtäviin.

Hoivatyötä johtaa ihmiskeskeisyys ja työn tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Siitä huolimatta puhe kutsumuksesta ja kutsumustyöstä herättää ristiriitaisia kokemuksia alan sisällä ja sen ulkopuolella. Puhe kutsumusammatista ei välttämättä houkuttele tässä ajassa uusia osaajia alalle. Kutsumuspuheen rinnalla olisikin virkistävää nähdä sote-alasta puhuttavan sen vahvuuksien kautta. Alalla pääsee monipuolisiin, vaativiin, kiinnostaviin ja tänä päivänä esimerkiksi teknologiaa soveltaviin työtehtäviin.

Rajoittunutta on myös keskustelu sote-alan työvoimapulan ratkaisuista. Esimerkiksi ulkomailta rekrytoivaa työvoimaa nostetaan esiin pääasiallisena ratkaisuna sote-alan osaajapulaan. Jokainen meistä ymmärtää, että 200 000 osaajan vaje on kuitenkin kokoluokaltaan sellainen, että sitä ei ratkaista yksinomaan ulkomaisen rekrytoinnin kautta. Tarvitsemme lisäksi täysin uudenlaisia ratkaisuja.

Tällainen ennakkoluuloton, uusi valmennusväylä sote-alalle on Lahden Diakonialaitoksessa kehitetty nuorten sote-työpajamalli. Työpajalle ohjautuu nuoria, jotka ovat ihmisten parissa työskentelystä kiinnostuneita, mutta eivät ole löytäneet opiskelu- tai työpaikkaa. Useat näistä nuorista ovat olleet koulutuksen ja työelämän ulkopuolella jo jonkin aikaa ja heillä saattaa olla oman elämän ja arjen hallintaan liittyviä vaikeuksia. Perinteisesti on ajateltu, että vain he selviytyvät sote-alan tehtävistä, joilla on jo lähtökohtaisesti hyvä ja vakaa elämäntilanne sekä erinomaiset opiskelutaidot. Kokemuksemme mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Sote-työpajallamme on reilun parin vuoden aikana valmennuttu lähes 50 nuorta, joista 89 % jatkoi työpajajakson jälkeen opiskelemaan alaa, sote-alan töihin tai muuhun ohjattuun toimintaan. Lähtötilanteessa nämä nuoret olivat työ- ja koulutuselämän ulkopuolella, mutta nyt he ovat täysin motivoituneita opiskelemaan alan osaajiksi.

Työpajaväylä ei ole pikaratkaisu sote-alan akuuttiin työvoimapulaan, mutta yhteiskunnallisesti sitäkin merkittävämpi. Se ratkaisee ainakin kolme asiaa: ehkäisee nuorten syrjään jäämistä yhteiskunnassa, vähentää nuorisotyöttömyyttä ja samalla helpottaa sote-alan osaajapulaa.

Tiina Mäkelä (VTT, TtM, esh) työskentelee Lahden Diakonialaitoksen toimitusjohtajana ja on työskennellyt erilaisissa sote-alan tehtävissä 40 vuotta

Anne-Maria Karjalainen (VTT, YTM) työskentelee Lahden Diakonialaitoksen diakonia- ja kehitysjohtajana ja on ideoinut sote-työpajan toimintamallin