Verkostot järjestöyhteistyön pelikenttänä

Verkostoista on apua yhdistyksille ja järjestöille toiminnan toteuttamisessa ja järjestöyhteistyön tiivistämisessä. Verkostojen avulla toimijoiden resurssit kasvavat ja yhteistyö mahdollistaa asioita, joita yksin olisi mahdoton toteuttaa. Verkostojen avulla tiedon ketterä jakaminen ja tietopohjan rikastaminen, sekä yhdessä asioihin vaikuttaminen onnistuvat kattavasti. Yhteistyö vaatii yhteiset pelisäännöt, vastavuoroisuutta ja yhteistä tahtotilaa.

Ajoittain kuulee puhetta, että: ”verkostoja on liikaa, ne ovat turhia, niistä ei ole hyötyä ja niissä ovat samat henkilöt.” Puhujille on jäänyt epäselväksi, mikä on verkosto? Mitä eroa on verkostolla, hankkeella, verkkosivulla, kahvikekkereillä ja saunaseuralla? Omaa tai muiden aikaa ei kannata tuhlata verkostoon, jos ei tiedä mitä voi itse verkostoon tuoda tai miten siitä hyötyä. Yhteiseen asiaan sitoutuneet voivat hyödyntää verkostojen yhteisvoimaa. 

Verkostoilla tarkoitetaan usean toimijan pitkäaikaista, luottamukseen perustuvaa suunnitelmallista yhteistyötä. Timo Järvilehdon mukaan verkostotyön ydin muotoutuu tuntemisesta, sitoutumisesta ja luottamuksesta. (Verkostojen johtaminen).

Järjestöyhteistyössä verkostot muodostuvat eri organisaatioiden/toimijatahojen edustajista. Verkoston yhteiset tavoitteet ja päämäärä saavutetaan avoimuudella ja yhteisillä pelisäännöillä. Verkoston toimivuuden turvaamiseksi on huolehdittava vastavuoroisuudesta ja verkostosta saatavasta hyödystä. Kiinnittyminen verkostoon tapahtuu luottamuksen ja saatavan hyödyn kautta. Parhaimmillaan verkostojen avulla syntyy pitkäaikaisia kumppanuuksia.

Verkoston yhteisiä pelisääntöjä, toimivuutta ja ajankohtaisuutta on helppo tarkastella seuraavien kysymysten avulla.

1. Verkoston nimi
Kuvaako verkoston nimi tehtävää tai kohderyhmää?
Mikä nimi olisi parempi?

2. Verkoston tarkoitus ja tavoitteet
Miksi verkosto on olemassa?
Mitä yhdessä halutaan saavuttaa (mihin vaikuttaa)?
Mihin on kirjattu verkoston tarkoitus ja tavoitteet?

3. Verkoston kokoonpano
Millaisia jäseniä verkostoon tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi?
Mitkä ovat jäsenten velvollisuudet ja oikeudet?

4. Verkoston hyödyt
Mitä hyötyä verkostosta on jäsenille?
Ketkä hyötyvät verkostosta?
Mitä itse voin antaa verkostolle (vastavuoroisuus)?

5. Verkoston toiminta ja sisältö
Miten huolehditaan toiminnan aikatauluttamisesta ja suunnitelmallisuudesta?
Missä muistiot ja materiaalit säilytetään?
Mihin verkosto on kuvattu ja mistä löytyvät yhteystiedot?

6. Verkoston näkyvyys ja tunnettuus
Mikä on verkoston yhteinen hissipuhe?
Miksi verkosto on olemassa (hyöty)?
Kenelle verkosto on tarkoitettu?

7. Verkoston vastuunjako
Kuka toimii verkoston yhteyshenkilönä?
Miten jaetaan tasapuolisesti verkoston vastuut?
Miten vastuuhenkilöitä palkitaan?

8. Verkoston kehittäminen
Miten arvioidaan verkoston toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista?
Miten huolehditaan kehittämisestä?

Verkostolle yhdessä päätetty nimi, tarkoitus, kokoonpano, sisältö, viestintä, vastuunjako, kehittäminen ja verkostosta saatava hyöty selkeyttävät toimintaa ja lisäävät luottamusta. Verkoston toimivuuteen ja luottamukseen panostettu aika palautuu aktiivisina osallistujina ja yhteisinä voittoina. Toimivaan ja vastavuoroiseen verkostoon on ilo kuulua, se hyödyttää osallistujaa ja johdattaa tuloksiin.

Helena Haaja, järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki 2024, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry.